Näytetään tekstit, joissa on tunniste palmikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palmikko. Näytä kaikki tekstit

Hiilen tahrima

Perinteet kunniaan, vai kuinka? En tänäkään vuonna julkaissut joulujuttuja, välipäiväkuulumisia tai uuden vuoden kollaaseja. Vaikka kuinka tekosyyltä kuulostaakin, kuvia valmistuneista töistä en ole saanut otettua. Toinen puolisko on reissannut maailmalla ainoan kameramme kanssa, tietokoneeni on sanonut itsensä irti paljon tehoa vaativasta kuvankäsittelyohjelmastani jo aikoja sitten ja luottokuvaajani on ollut milloin milläkin mantereella työhommissa. Neulonut kuitenkin olen, muuttanut lankavarastoni (kyllä sitä kehtaa jo varastoksi sanoa) uuteen asuntoon ja samalla kartuttanut varastoa lisää. No, mutta nyt kuitenkin asiaan eli siihen neulomiseen ja sen tuotoksiin.

Mitä: beccs by Isabell Kraemer (maksullinen ohje Ravelryssa
Mistä: Harmaa Drops Karisma 
Miten: Pyöröpuikoilla 5,0 saumattomasti ylhäältä alas 
Miksi: Itselle käyttöneuleeksi



Kun kamera reissaa maailmalla ja neuleet valmistuvat täällä Suomessa innokkaan neulojan käsissä, voi käydä niin, että neuleita käytetään paljon ennen kuin ne ehtivät kameran eteen. Niin kävi tämänkin ihanan paidan kanssa. On ollut päälläni lähes päivittäin viimeisen kuukauden ajan. Sen kyllä huomaa, jos tarkkaan katselee. Ensinnäkin huitaisin hihaani takan reunukseen, josta jäi hiilenmusta jälki. Ei lähde pois hellävaraisen sisukkaasta puhdistamisesta huolimatta. Sen lisäksi lanka on päässyt jo hieman nukkaantumaan. Katselin jo lankakaupassa nukkakiveä (onko se sen oikea nimi edes?). Kokemuksia otetaan vastaan tehokkaimmasta ja hellävaraisimmasta nukan poistotekniikasta. Mutta ajatuksenani onkin tehdä kaikki neuleeni käyttöön, ei vitriiniin esille, joten käyttö saa niissä näkyäkin. Muistanpa ikuisesti sen kylmän pakkasaamun, kun kolme villapaitaa päällä palellen yritin sytyttää takkaa tuloksena vain savuava kasa puuta ja hiilenmusta jälki hihan pielessä. 



Mutta paidasta vielä. On aivan ihana! Ohje oli selkeä ja helppo, vaikka ensin vähän karsastelin ideaa, että silmukat paitaan joutuu poimimaan palmikko-osan reunasta. Tiedä sitten oliko kyseessä hyvä lanka  silmukoiden poimintaan vai neulojan vaivihkaa karttuneet taidot, mutta silmukoiden poimimiskohta näyttää hyvin siistiltä. Jee, onnistumisen tunne! Lankakin on tuntunut hintaansa nähden kelpoiselta ja varsinkin lämpimältä. Pientä nyppyyntymistä on ilmaantunut, mutta siellä se menee sen hiilitahran seassa hyvin. Tämä paita voisi ansaita jopa luottoneuleen kunniamaininnan. 



Lämpöisten neuleiden täyttämää vuoden alkua! 




Anni&Tom

Hyvät ystäväni tarjoavat aina yöpaikan, kun tarvitsen. He kutsuvat grillaamaan ja lähettävät kotiin oman kasvimaan antimien kanssa. Heidän kanssaan reissataan ja lainataan reissutarvikkeita. Tällä kertaa lähdin vaellusreissulle ystäviltäni lainaamien tarvikkeiden turvin. Ja lupasin hyvitykseksi heidän toiveidensa mukaiset villasukat.


Mitä:  Anni-sukat (ohje Niina Laitisen September-socks
Mistä: Rintalan Luomutilan Ilo ja Suru -sukkalanka 
Miten: Varpaista varteen kaksi sukkaa kerralla, Knit Pro -pyöröpuikot 3,0
Miksi: Hyvälle ystävälle 

Anni on luontoihminen. Toiveena oli pitkät palmikkosukat luonnonläheisin värein. Langaksi valitsin suomalaisen luomulampaan villasukkalangan. Ei ehkä paras valinta palmikkosukkiin, myönnettäköön, mutta toisaalta näistä tuli hellyttävän pörröiset ja hieman utuiset. Lanka kului viimeistä senttiä myöten loppuun, kiitos kaksi sukkaa kerralla varpaista varteen -tekniikan. Monsteri sanana, mutta itselleni tehokkain keino tehdä sukat nopeasti ja mielekkäästi valmiiksi. 






Mitä:  Tom-sukat (oma perusohje)
Mistä: Cascade Heritage 
Miten: Varpaista varteen kaksi sukkaa kerralla, Knit Pro -pyöröpuikot 2,0
Miksi: Hyvälle ystävälle 

Tom toivoi ohuita merinovillaisia sukkia vaellus- ja moottoripyöräkenkiin käytettäviksi. Väritoiveina oli kirkkaan punainen. Cascade Heritage -sukkalanka on tähän asti törmäämistäni merinosukkalangoista laadukkain, kestävin ja ihanan pehmeä. Pakko silti sanoa, että koon 44 villasukkien tekeminen 2,0 koon puikoilla alkoi jo hieman maistua puulta loppuvaiheessa. Langan pehmyt tuntuma antoi onneksi paljon anteeksi. Ja edelleen ylistyslaulu kaksi sukkaa kerralla -tekniikalle. Halleluja, sanon minä. 





 Hyvillä mielin luovutin kesän ties kuinka monennissa grillijuhlissa uunituoreet sukat saajilleen. Ja kehtasin vielä velvoittaa jalkamalleiksi.







Vielä on kesää jäljellä

Eikö?! Ainakin täällä sitä on. Tai nyt se taitaa vasta alkaa. Ainakin lämpötilat on sen mukaiset ja tämä sukkatehdas tuottaa vain lisää sukkia. Mutta winter is coming... You know. Ja onneksi voi tehdä myös tällaisia söpön kesäisiäkin sukkia.

Mitä: Kesäiset palmikkosukat, malli oma
Mistä: Regia 4ply
Miten:  Loopaten koivupyöröillä 2,5 (kyllä, mä osaan sen nyt!) 
Miksi: Koska kesä!



Ohjetta luulin ottavani Novitan vanhasta sukkalehdestä. Sitten otin sukat reissuun mukaan ja ohje jäi tietenkin kotiin. Myöhemmin, kun ohjetta taas vilkaisin, huomasin että eihän se nyt mennyt sinne päinkään. Joten näistä tuli sitten oma malli. Ja varpaista varteen kaksi sukkaa kerralla harjoittelu on jo näin pitkällä. Hihii. 



Ja kantapää. Ai että. Kyllä sitä on ihminen pienestä iloinen.


Väreistä tulee mieleen ihan metsämansikat. Nams.


Nämä jääkin ihan itselle. Sipsuttelen näillä loppukesän, vaikka sitten helteellä.



Pinkkiä!

Eiku-huivista tuttu lanka muotoutui varsin hyvin myös sukiksi. Puuvillainen fiilis on omiaan tähän kevään taitteeseen. Ja tennareihin. Ne tuo kevään. 

Ja nuo värit! Ah. Voih. Tiiättehän? 

Mitä: Pinkki BFF (mukaillen Cookie A:n BFF-sukkia, kirjasta sukkia.rakkaudella) 
Miten:  koivuiset sukkapuikot  3,0
Miksi: koska pinkki!

Inasen tuli omaan jalkaan pienehköt. Onneksi näille on jo parempi koti tiedossa. Hihih. 






 

Pääsiäisen jatkoja!

/ Langat saatu blogiyhteistyön merkeissä /

Vilukissan villasukat

Näinhän se menee. Minä neulon elämäni paksuimpia ja lämpimimpiä villasukkia ja ulkona lämpötila alkaa  hipomaan kymmentä astetta. Lumi sulaa ja kevättakki on kaivettu esille. No, minä en pienistä lannistu.

Ystäväni äiti kainosti kyseli, mikäli viitsisin kutoa hänelle villasukat vanhojen, reikäisten tilalle. Miten onkin mahdollista, että tuttavapiirissäni on vielä joku, joka kulkee reikäisissä villasukissa?? Asia piti korjata heti.

Toiveena oli lämpimät sukat. Jalkoja kun kuulemma palelee takkatulenkin ääressä. Muulla ei ollut väliä, lämmittää piti. Selvähän se. Yhdistin villasukkalankaa ja alpakkalankaa, kudoin sukat tuplalangalla. On muuten lämpimät!


Mitä: Vilukissan villasukat (malli Novitalta)
Mistä: harmaa Viking Vilma ja vaaleanruskea Drops Alpaca 
Miten:  Varresta kärkeen, koivupuikot 3,0
Miksi: akuuttiin tarpeeseen 





Hieman on isot mallini siroihin jalkoihin, mutta menköön. Alempi kuva huokuu lämpöä kaikin puolin. Toivotaan, että sitä tarvitaan vielä tänä talvena. Mutta nyt, takaisin loskasäähän!

Mjääh...

Se oli ensifiilis, kun nämä valmistui. Ohje oli ihan kiva, mutta tälle langalle se ei sitten sopinutkaan. Kantapää ei ole omaan silmääni yhtään niin kiva, kun voisi toivoa. Langan värin piti olla edes se jokin kiva tässä, mutta ei. Vaihdoin kerää toisen sukan varressa, ja se olikin eri värierää... Huomasin sen vasta tuossa kuvatessa kirkkaassa päivän valossa. Annoin sitten olla. Nämä on ihan hyvät jalkaan, joten ovat hyvät kotisukat minulle, joka kelpuuttaa kaikki villasukat.

Mitä: Nine-to-Five -sukat (ohje Ravelrysta)
Mistä: Novita Nalle, ilmeisesti kaksi eri keltaisen sävyä
Miten: Varpaista varteen, Knit Pro -pyöröpuikoilla 2,5
Miksi: Kotisukiksi






Meanwhile...

Sillä aikaa, kun olen kuljettanut näitä mukanani. Purkanut näitä. Tehnyt muka eteenpäin ja purkanut taas.

Mikä mytty....


On siellä sentään kantapäät. Tai jotain sinne päin.


On syntyneet nämä kaikki. Turhautumisesta, innostuksesta, siitä pakosta, että jotain pitää saada valmiiksi.




Pikaesittely sukista:



Vasemmalla Novitan uusimmasta lehdestä bongatut palmikkosukat. Jännästi tuo palmikko tehtiinkin jalan alle. Ajattelin ensin, että onpa outoa ja epäkäytännöllistä, mutta nehän tuntuu ihanalta jalassa! Plus tuo superpitkä varsi, jonka saa rullalle. Ehkä pidän nämä jopa itselläni....

Keskellä "aikuisten junasukat", joita olen tehnyt aikaisemminkin. Nämä on edelleen ehkä parhaimmat sukat jalkaan, mitä olen tehnyt (nuo Novitan palmikot kirii kyllä aika hyvin kakkosena). Ohje löytyy mm. täältä. Helppo ja yksinkertainen sukka, sopii hyvin aloittelijallekin :)

Oikealla sukat, jotka nimesin Syyssienioksennussukiksi. Siksi, että väri muistuttaa sienioksennusta. Pahoittelen mielikuvaa, mutta näin vain on. Tuo kamala pätkävärjätty lanka piti saada pois käsistä, joten tein "räjähtävää helmineuletta" (ohje löytyy täältä). Ei se väri siitä muuksi muuttunut. Mutta hauska kokeilu!

Laiskana kuvaajana en saa vain aikaiseksi näitä tuotoksia raportoida tuoreeltaan. Ylemmässä kuvassa olevat lapaset ja pipokin ovat olleet jo tovin käytössä. Pyrin ottamaan niistä paremmat kuvat myöhemmin.

Lämmintä syyskeleille

Tein palmikkohuivin. Se on tällainen:





Ohjeen heitin omasta päästä ja lanka oli pölyttynyt korin pohjalla ties montako vuotta. Aika kivaa se on, minkälaisia luomuksia semmosistakin mytyistä saa aikaiseksi. Nyt pysyy omakin kaula lämpimänä tuulessa ja tuiskeessa.

Lämpöä syyskeleihin!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Sisällön tarjoaa Blogger.