Näytetään tekstit, joissa on tunniste pitsi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pitsi. Näytä kaikki tekstit

Antamisen Ilo

Kävi niin, että lähdin kesälomareissulle mummolaani. Mummoa eikä vaaria ei enää ole, mutta kesäisin sodan jälkeen rakennettua rintamamiestaloa asuttavat tätini ja setäni.

Kesälomareissua varten kävin Titityyssä valitsemassa itselleni täydellisen harmaan langan reissuneuletta varten. Ravelrysta valitsin jo pitkään ihailemani mallin. Aloitin neulomaan itselleni täydellistä loppukesän huivia.


Mummolassa neuloin huivia pirtin kiikkustuolissa leivinuunin ääressä (ei hätää, se ei ollut näillä helteillä päällä). Tätini - nainen, joka vuosikymmenten ajan on sukittanut ja lapastuttanut koko suvun vauvasta vaariin - ihaili moneen otteeseen neulomustani. Ihaili ja ihmetteli, miten noin kaunista pitsiä voi osata neuloa. "Kun minä neulon vain niitä sukkia ja lapasia". Huivi koki käsissäni muutoksen. Se ei enää tuntunut omalta huivilta, tiesin sen kuuluvan tädilleni.


Valmistuttuaan pingotin huivin "salaa" iltahämärissä räsymattojen päälle tädin mentyä nukkumaan. Aamulla ojensin valmiin, kauniin huivin tädilleni. Kainuulaisen kainouden siivittämänä täti otti huivin ilolla vastaan. Antamisen ilo on paras ilo.

 
Mitä:  Antamisen Ilo -huivi (Pebble Beach Shawl, maksullinen ohje Ravelryssa)
Mistä: Isager Highland Silk, hieman alle 150g 
Miten: Knit Pro -pyöröpuikot 3,5 
Miksi: Silkasta antamisen ilosta



Ihan jees -sukat ja omat sukkaplokit

Tähän sukkatehtaaseen ei näytä näköjään lamat sun muut alamäet vaikuttavan. Näitä vaan tulee, kuin liukuhihnalta konsanaan. Pitäisiköhän aloittaa tässä tehtaassa yt:t. Ainakin suunnittelupuolella, niin voisi tulla vaihtelua tämän tehtaan tuotantoon. Onneksi myös huivit houkuttaa jo kovasti. Ja etsinnässä on superiso ja pehmeä syysvillatakkimallikin. Että jos Ravelryssa selatun ajan muuttaisi neulomisajaksi, tämä tehdas olisi vieläkin tuotteliaampi ja tehokkaampi. Onneksi se ei ole tämän kaltaisten tehtaiden tavoite laisinkaan. 


Tämä oli semmoinen projekti. Ihan jees. Ei kummempaa sanottavaa siitä. Lanka vähän harmittaa, edelleen, sukista tuli hieman liian isot omaan jalkaan ja mallikuviokin oli ihan jees. Näin tällä kertaa.








Mitä: Ihanjees (mallikuvio Neulo-lehdestä 2/2015) 
Mistä: Novita Nalle, värissä Kanerva
Miten: Koivupuiset sukkapuikot
Miksi: Tulipahan tehtyä 


Olen ottanut nyt pienoiseksi tavoitteeksi saada mahdollisimman paljon N-merkin lankoja neulottua tai annettua pois. Aika hyvin näyttää sujuvan, mutta kyllä niitä vielä riittää. Silmissä siintää lankavarasto, joka koostuisi laadukkaista, värikkäistä  ja itselle mieluisista langoista. Ah, neulojan päiväunet. Sillä aikaa, näitä sukkia tulee varmaankin lisää...



 Ja hei. Oonhan mä tehnyt myös uudet sukkaplokit itselleni! Voisin vaikka vähän kehasta, että näistä tuli oikeesti aika hienot. Tosin, käytössä oli koulun viimesen päälle hyvät ja monipuoliset puutyökalut, mutta silti. Minä niitä koneita käytin, ei ne koneet itse itsejänsä ohjanneet.



Kuten huomaatte, opin käyttämään myös kolvia. Sillä voi kuulemma polttomerkitä myös puuta, metallin juottaamisen lisäksi. Kaikkea sitä.





Verso

Heipä hei. Johan se aika onkin vierähtänyt. On täällä silti paljon tapahtunut, myös käsitöissä. Muussa elämässä sain tärkeän viestin yliopistolta. Siinä luki näin: "Onnea valmistumisesi johdosta!" Se oli kiva viesti se.

Käsityörintamalla on täyttä. Jos jonkinmoista projektia kesken. Nyt myös jotain valmista. Ostin jo aikoja sitten Niina Laitisen Taimitarhan kevät -sukkaohjekokoelman ja samantein laitoin vihreät ihanuudet puikoille. Growing socks nimeltään. Nimensä mukaisesti sukissa selvästi kasvaa versoja, edessä ja takana. Hurjan kauniit. Ja helppo tehdäkin! Koko kokoelma on kuin karamelli, ihanan näköinen ja värinen. Voisi tehdä vaikka kaikki. Challenge accept...eikun. Katsotaan nyt ensin vaikka nämä.


Mitä: Verso (Niina Laitisen Growing socks, maksullinen ohje Raverlyssa)
Mistä: Vihreä 7 Veljestä
Miten:  Koivuiset sukkapuikot 3,0 
Miksi: Versoilun vuoksi 






Juu, siellä on hieman kesäistä risua kantapäässä. Se kuuluu asiaan.

Jos jotain tästä voisi valittaa (minäkö valitan? Ehen ikinä!), niin henkilökohtaisesti en kovin tykkää tuosta 7 Veljeksestä. Se on niin paksua ja kovaa ja vähän nihkeätä. Voisi koittaa ohuemmalla langalla, tuo kaunis pitsi tulisi silloin ehkä paremmin myös esille. Mutta enhän minä valita..

Vielä on muutamia sukkia kuvaamatta ja sitten jotain ihan muuta. Ehkä jotain uutta. Pysykää kanavalla!
 

Anoppi

Anoppi pääsi pingottumasta ja oli kasvanut oikeisiin mittoihinsa. Meinasi nimittäin jäädä hieman lyhyeksi. Onneksi pingottamiseen voi aina luottaa. Reilusti nuppineuloja ja kunnon venytys ajaa asiansa. Selkeyden vuoksi tämä huivi meni pyöreitä täyttävälle anopille. Ei hätää.

Niin se kevät herättää huivihimon (hihi, mikä sana!) tähänkin neulojaan. Mutta kyllä sukkiakin vielä tulee. Ihan villaisiakin. Tulee taatusti vielä läpi kesän.


Mitä: Anoppi (ohje Ravelrysta)
Mistä: Drops Alpaca 
Miten:  bambupyöröt 3,0
Miksi: anopille pyöreiden kunniaksi 






Anoppi paketissaan

Helpot ja nätit lapaset

Tein elämäni toiset lapaset! Ja heti perään kolmannet. Neljännet on tulossa. Hups. Mutta nämä oli niin valloittavat ja helpot, että ei malta muutakaan. Pitsineuleet vie aina mun sydämen niin nopeaa. Ah ja voi.

Ohje löytyi täältä. Peukalon tein eri lailla kuin ohjeessa. Itse pidän tuota kiilapeukalotyyliä jotenkin hassuna. Jotenkin saan sinne aina liikaa tilaa aikaiseksi. Tai sitten omistan keskivertoa pienemmät peukalot. Anyhow, tämä kävi näinkin mukavasti.

(Jos haluat kurkata peukalo-ohjeita lapasiin, niitä löytyy mm. täältä. Itse tein peukalon numero kaksi.)




Nämä punaset on niin tonttulapaset. Taitaa mennä joulupakettiin. Hihihi.










Itselle taidan tehdä vielä samalla ohjeella keltaiset. Tää oli niin kivaa!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Sisällön tarjoaa Blogger.