Lähdin helposta, tein tyynyjä. Tein niitä sitten samalla kerralla hyvän kasan, ettei pääse loppumaan kesken.
Mitä: Tyynyjä!
Mistä: Kaapin kätköistä löytyneistä kankaista
Miten: Ompelukoneella
Miksi: Harjoituksena ja hurjan innostuksen vallassa
Ensimmäiset tyynyt syntyivät vanhoista verhoista. Joku design-kangas tämäkin ollut joskus. Kuosi ei niin itseäni puhutellut, lähti mökille vierassänkyjä koristamaan.
 |
| Taustalla olevat peitot olen neulonut ja virkannut muutama vuosi sitten. |
Malli on kaikessa yksinkertaisuudessaan kirjekuorimalli (opin, että siihen ei muuten montaa ompelukoneen surautusta tarvita!). Koska tyynyt olivat suhteellisen isoja, suuaukko pääsi vähän repsottamaan, joten laitoin siihen nepparit. Söpöäkin söpömmät retro-nepparit löytyivät paikallisesta Fidasta. Ja laitoin ne muuten paikoilleen vasaralla. Koska eihän tässä huushollissa mitään nepparipihtejä ole. Opin myös sen, että ne on aika kätevät ne. Ainakin, jos naapurisovun haluaa säilyvän...
Tehtailin myös vielä isompia tyynynpäällisiä omalle soffalle. Kukallinen kangas olikin jotain Laura Ashleyn arvokangasta (voiko niin edes sanoa?), mistä lie minulle päätynyt. Ainakin se tuntui erittäin laadukkaalta. Turkoosisävyinen tyyny syntyi vanhasta lakanasta ja raidallisesta kankaan jämästä.
Ja hei! Näissä on kaikissa vetoketjut. Enpä ole koskaan ennen niitä tehnyt. Nyt olen. Ja voin kertoa, ettei se ollut lähellekään niin raketti-tiedettä, kun kuvittelin. Sitäpaitsi Pinterest ja Youtube on aloittelevan ompelijan parhaat ystävät.
Todellisuus tuosta sohvanurkasta näyttää useimmiten tältä... Mutta onpahan hei hienot tyynyt siellä ainakin!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti