Kylvää kylvää

Joulutilausten hetket ovat kuumimmillaan. Sukkaa on joka nurkassa ja joka puikolla. Näitä on kuitenkin mukava tehdä - aina on eri koko ja eri väri. Ja siinä sohvan nurkassa neuloessani mietin useinkin, minkämoiseen jalkaan ja minkälaisia katuja tallamaan nämä päätyvät.

Mitä: Kylvö-sukat (oma malli)
Mistä: Novita Nalle 
Miten:  Knit Pro -sukkapuikot 2,5  
Miksi: Tilaustyönä  



Näitä sukkia kuvatessa rupesin pohtimaan, miten ihmeessä ihmiset ottaa marraskuussa minkäänlaisia valokuvia töistään. Nämä kuvat otettiin "valoisaan" aikaan kolmen apuvalon turvin ja silti jouduin muokatessa säätämään valoisuusasetuksia. Phuuh. Villasukatkin kaipaavat valoa tähän aikaan vuodesta.



Kääräisin nämä pakettiin ja ne matkaavat juuri sopivasti postilakon loputtua uuteen kotiinsa hyvissä ajoin ennen joulua. Vielä ehtii tilata jouluksi sukkia ja muita käsityöläisten ihanuuksia itselleen tai lahjaksi täältä.



Valon vähyyden vuoksi aion lisätä kotiini vielä muutaman valosarjan ja kynttilän. Ei pääse pimeä yllättämään. Valoa iltoihinne! 

Apen harmaat

Innokkaasti golffaava appi toivoi jokusen kuukausi sitten itselleen lapasia, jotka voisi vetää lämmikkeeksi golf-hanskojen päälle. Tein lapaset. Oli kuulemma liian pienet, mutta kelpasivat hyvin työmatkahanskoiksi. Lupasin laatutakuun, niin teinpä sitten vielä toiset. Nämä oli hyvät.

Mitä: Apen harmaat -lapaset (peruslapanen kiilapeukalolla) 
Mistä: Novita Suomivilla
Miten:  koivupuiset sukkapuikot 3,0 
Miksi: Golffari-apelle sormien lämmikkeeksi 





Teinkin näistä super-isot. Ovat mallinkin käteen hieman väljät. Mutta kuulemma golf-hanskat menee alle hyvin ja ovat lämpimät. Se on pääasia. Saaja on tyytyväinen, siis minäkin olen. 


Huovutin pintaa hyvin varovaisesti lämpimän veden alla käsin, jotta sain pinnasta hieman tiiviimmän ja tuommoisen pörröisen. Siitä tuli niin kiva, että tein samalla lailla itsellenikin lapaset! Nekin nähdään täällä - myöhemmin, tietenkin tapani mukaan...  

Kierrätyspussukat

Kirjoittelin tuossa kesällä, miten loikkasin ompelun puolelle. Nyt on tehtävä tunnustus. Se ei jäänyt ainoaksi loikkaukseksi. Mutta siitähän ollaan vain iloisia, eikö? Minä ainakin!

Erään kerran eksyin kirpputorille, jossa myytin kankaiden jämiä kilohinnalla. MITÄÄ? Kyllä vain, 4e kilohintaan lähti kaikki kankaat. Minäpä tyttö sieltä roudasin niitä sitten kassikaupalla kotiin ilman mitään tietoa, mitä niistä tekisi. Tässä lopputulos osalle niistä.

Mitä: Kierrätyskankaisia pussukoita
Mistä: Kilohintaisista kirpparikankaista
Miten:  Ompelukoneella 
Miksi: Ompelutaitoja vetrytellen ja kankaista innostuen



Ja hei, vetoketjutkin löysin Fidasta muutamalla kymmenellä sentillä. Ei paha, sanoisin! Näitä pussukoita oli kyllä enemmänkin, yksi taisi mennä jo äitille ja toinen kaverille ja kolmas - ties minne. Näitä kun tekee liukuhihnatuotannolla, niin ilolla niitä voi antaa eteenkin päin.



Yksi pussukka sai viran keskeneräisten neuletöideni kuljettajana paikasta toiseen. Erityisen kätevää niitä on kuljettaa tällaisessa hienossa kankaisessa muovisen sijaan. Ehkä ne bussin kanssamatkustajatkin katsovat minua vähemmän kieroon, kun kaivan tämän esille sen rapisevan muovipussin sijaan...


Ja! Ompeluinnostuspäissäni ostin itselleni myös tämän, kaikkien kehuman Mekkotehdas Aikuisille - kirjan. Enkä malta olla kertomatta, että yhden harjoitusmekon lisäksi (se meni ehkä hippusen pieleen...) toinen on helman päärmettä vaille valmis (se ei mennyt muuten yhtään pieleen) ja yksi itse asiassa roikkuu jo kaapissa (ja siitä tuli täydellinen). Hihii! Sitä saatte sitten odotella.



Ja juuri luin, että tulevana viikonloppuna järjestettävillä Suomen Kädentaidot -messuilla saa 5e alennuksen käsityökirjoista, jos on pukenut päällensä tämän kirjan mekon! Eipä tarvitse miettiä, mitä laittaa lauantaina päälle. Nähdään siis messuilla!

Maalaismaisemissa

Mitä sitä on puuhailtu? Minä oon tikuttanut sukkia semmoisella vauhdilla, että hurjimpiakin (mukaan lukien minua itseäni) hirvittää. Olen päivittänyt myyntiin menevää sukkakavalkadiani ja sainkin aikaiseksi jonkinlaisen malliston. Myymäni sukat löytyvät Taitaentehty-fi -sivustolta, josta löytyy huippulahjakkaita käsitöiden tekijöitä ja toistaan upeampia suomalaisen käsityön tuotoksia. Joululahjat, vink vink!





Mitä: Kylvö-sukat (oma malli)
Mistä: Novita Nalle harmaa, keltainen ja valkoinen
Miten: Knit Pro sukkapuikot 2,5
Miksi: Myyntiin tänne



Mitä: Tähkä-sukat (oma malli)
Mistä: Tee Tee sukkalanka
Miten: Knit Pro sukkapuikot 2,5
Miksi: Myyntiin tänne








Mitä: Jyvä-sukat (oma malli)
Mistä: Novita Nalle harmaa
Miten: Knit Pro sukkapuikot 2,5
Miksi: Myyntiin tänne




Emäntä

Pitkästä aikaa tilaustyötä. Minä pidän siitä, vaikka jotkut eivät. Pidän neuloessa ajatuksesta, minkälaiseen kotiin sukat valmistuttuaan pääsevät ja siitä pienestä ilosta, jonka saan sukkien myötä saajalleen antaa. Ajatuksesta, missä kaikkialla minun tekemät sukat maailmaa näkevätkään ja keitä tapaavatkaan. Voihan se olla, että tilaustyöni pääsevät vielä joskus vaikka jonkun "tärkeän" henkilön jalkoihin. Ihan tosi, voi olla.


Mitä: Emäntä-sukat (oma malli)
Mistä: Novita Nalle harmaa ja punainen
Miten: Koivuiset sukkapuikot 3,0
Miksi: Tilaustyönä


Näissä sukissa on jo pienen pieni häivähdys joulua. Uskaltaako sitä vielä sanoa...


 

Pyöreitä täyttävälle

Onpas nyt, jo toinen vauva-aiheinen postaus peräkkäin. No huh. 

Miehen siskon lapsi täytti muutama viikko sitten pyöreitä. Pyöreän yhden vuoden. Sen kunniaksi oli tehtävä jotain ihanaa. Itseasiassa kaino pyyntö sieltä suunnalta olikin tullut, josko saisi samanlaista tuubihuivia kuin päivänsankarin pikkuserkulle olen aiemmin neulonut. No tietty. Halusin ympätä mukaan vielä jotain muutakin, että lahjassa on edes jotain yllätystä. Kun yksivuotiaat eivät yleensä ylläty mistään...

Mitä: Tuubihuivi (oma malli) ja tupsupipo (ilmainen ohje täältä)
Mistä: BC Garn Silkbloom Fino, yhteensä vajaa 100g + pieni nöttönen Dropsin Alpaca tupsuun
Miten: Huiviin bambupyöröt 4,0 ja pipoon Knit Pro -sukkapuikot 2,5 
Miksi: Pyöreitä täyttävälle 


Tuubihuivin tein kaksinkertaisella langalla ja isommilla puikoilla perus helmineuletta. Lopuksi ompelin huivin päät yhteen, ja huivista tuli tuubimuotoinen. Ei uskoisi, mutta purin huivin noin kymmenisen kertaa. Ensin siitä tuli liian leveä, sitten liian kapea. Jossain kohtaa päätin vaihtaa puikkokokoa, mutta se olikin huono idea. Purin sitten ja vaihdoin takaisin. Tähän voisi kirjoittaa jo motoksi muotoutuneen lauseeni: "Mikä koetilkku?". Että näin.

Lanka sen sijaan oli kuin kullattua pumpulia. Siis huikean pehmeää. Kävinkin Jyväskylän Titityyssä puristelemassa lankaehdokkaita hyvän tovin ennen kuin käsiisi sattuivat viimeiset kerät tätä lankaa. Se oli rakkautta ensi puristelulla (ehheh). Ei kutita herkimmänkään lapsen kaulaa tai naamaa ja neuloja oli taas taivaassa tätä neuloessaan. Win-win -tilanne siis.


Pipon ohjeessa oli uusi tekniikka tuttavuus: Long Tail Tubular Cast on. En edes yritä miettiä, mitä tuo voisi suomeksi olla. Mutta tuo aloitustekniikka teki pipon resorista entistä joustavamman eikä se kiristä, vaikka kuinka venyttelisi ja vanuttelisi. Aloitus oli vielä helppo tehdä. Videon avulla tämäkin toope sen ymmärsi. Taitaa tästä lähin kaikki pipot saada tuollaisen aloituksen.


Pipo lähti muiden juhlijoiden kanssa matkaan ja sai kuulemma hyvän vastaanoton sekä sankarilta itseltään, että hänen äidiltään. Me happy! 


Pikku Pertsalle

Työkaveri jäi viime viikolla mammalomalle odottelemaan pienen pojan syntymistä. Työmatkalla vitsailtiin nimistä. Hän ei missään nimessä halunnut lapseaan kutsuttavan esimerkiksi "pikku Pertsaksi". Kuinkas muutenkaan, minä kirjoitin korttiin "pikku Pertsalle" ja otsikoinpa vielä tämän postauksenkin tuolla nimellä. Kjäh kjäh.

Pikku Pertsa sai (tai saa, kun ilmestyy maailmaan) jalkaansa keltaiset villasukat mallilla, jonka olen tehnyt ennenkin. On se vaan hyvä. Helppo, mutta kuitenkin mielenkiintoinen tehdä ja lopputulos on kaunis.

Mitä: Pikku Pertsan kirjoneulesukat (ohje Life with Mari -blogista)
Mistä: Keltainen ja valkoinen Novita Nalle 
Miten: Knit Pro -sukkapuikot 2,5
Miksi: Pikku Pertsan syntymän kunniaksi







Rehellisen rouheaa

Nyt jotain muutakin kuin sukkaa. Lupasinhan.

Tampereen Lankamaailmassa kesällä piipahtaessani (rehellisesti sanottuna, ei siellä kukaan voi vain "piipahtaa") käteen tarttui muutama vyyhti Pirtin Kehräämön Kampalankaa. Suomalaisuus, pehmeän rouhea pinta ja huumaava lampaan tuoksu - tämä tyttö oli myyty. Nämä rehellisen karheat langat houkuttaa kovasti. Ja syystäkin.

Mitä: Helppo kolmiohuivi (ilmainen ohje Ravelryssa)
Mistä: Pirtin Kehräämön Kampalanka, vähän vajaa 200g 
Miten: Knit Pro pyöröpuikot 4 (olisi voinut olla isompikin koko), neulottu niskasta alaspäin
Miksi: Omaan kaulaan rehellistä rouheutta 





Huivi oli, nimensäkin mukaisesti, helppo neulottava. Sopiva siis minulle. Television katselun tai musiikin kuuntelun lomaan sopii helppo työ. Silloin tuntuu, että se neuloutuu ihan itsestään. Tämä tuli muutamassa illassa valmiiksi. Tapansa mukaan se kuitenkin kiltisti odotteli käsityökorissa päättelyä ja viimeistelyä tovin. No, ainakin viikon.



Niin, ja  viime postauksesta poiketen, tämä on kaikkea muuta kuin "ihan jees". Tästä tuli täydellinen.



Kuvista iso kiitos M:lle! 

Ihan jees -sukat ja omat sukkaplokit

Tähän sukkatehtaaseen ei näytä näköjään lamat sun muut alamäet vaikuttavan. Näitä vaan tulee, kuin liukuhihnalta konsanaan. Pitäisiköhän aloittaa tässä tehtaassa yt:t. Ainakin suunnittelupuolella, niin voisi tulla vaihtelua tämän tehtaan tuotantoon. Onneksi myös huivit houkuttaa jo kovasti. Ja etsinnässä on superiso ja pehmeä syysvillatakkimallikin. Että jos Ravelryssa selatun ajan muuttaisi neulomisajaksi, tämä tehdas olisi vieläkin tuotteliaampi ja tehokkaampi. Onneksi se ei ole tämän kaltaisten tehtaiden tavoite laisinkaan. 


Tämä oli semmoinen projekti. Ihan jees. Ei kummempaa sanottavaa siitä. Lanka vähän harmittaa, edelleen, sukista tuli hieman liian isot omaan jalkaan ja mallikuviokin oli ihan jees. Näin tällä kertaa.








Mitä: Ihanjees (mallikuvio Neulo-lehdestä 2/2015) 
Mistä: Novita Nalle, värissä Kanerva
Miten: Koivupuiset sukkapuikot
Miksi: Tulipahan tehtyä 


Olen ottanut nyt pienoiseksi tavoitteeksi saada mahdollisimman paljon N-merkin lankoja neulottua tai annettua pois. Aika hyvin näyttää sujuvan, mutta kyllä niitä vielä riittää. Silmissä siintää lankavarasto, joka koostuisi laadukkaista, värikkäistä  ja itselle mieluisista langoista. Ah, neulojan päiväunet. Sillä aikaa, näitä sukkia tulee varmaankin lisää...



 Ja hei. Oonhan mä tehnyt myös uudet sukkaplokit itselleni! Voisin vaikka vähän kehasta, että näistä tuli oikeesti aika hienot. Tosin, käytössä oli koulun viimesen päälle hyvät ja monipuoliset puutyökalut, mutta silti. Minä niitä koneita käytin, ei ne koneet itse itsejänsä ohjanneet.



Kuten huomaatte, opin käyttämään myös kolvia. Sillä voi kuulemma polttomerkitä myös puuta, metallin juottaamisen lisäksi. Kaikkea sitä.





Syssy

Tulihan se sieltä. Syksykin. Vaikka välillä tuntui, ettei kesä alkanut ollenkaan ja sitten jo tuskailtiin helteiden kanssa. Noh, sitä se on, koskaan ei ole hyvä. Onneksi on aina villasukat.

Mitä: Oma perussukka varresta varpaisiin ranskalaisella kantapäällä
Mistä: Austermann Step 6, Irish Rainbow
Miten: Knit Pro koivusukkapuikot 2,5 
Miksi: Syksyn iloksi



Tätä lankaa on ollut minulla ennenkin, eri sävyssä tosin. Se on edelleen ihanaa. Jojoba-öljy tekee langasta todella käsissä soljuvan ja jaloissa ihanan pehmeän ja lämpöisen.




Tällä hetkellä on miljoona työtä kesken. Olen tullut siihen tulokseen, että se on minun tyylini. Aloitan monta työtä kerralla, jossain vaiheessa alan saamaan niitä valmiiki yksi kerrallaan, mutta siinä välissä olen aloittanut taas lisää töitä. Yritän hyväksyä sen, että niin se menee. Pääasia, että jotain valmistuu. Ja jossain välissä niitä valmistuukin sitten vauhdilla. Mutta ei aina. Onneksi on iso keskeneräisten käsitöiden kori, jonne mahtuu.

Lämpöisiä syyspäiviä!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Sisällön tarjoaa Blogger.