Värihurmio, väri-ihastus, värirakkaus, värikiintymys, väriliikutus... Minä päädyin värihurmioon. Ja tämä on hurmannut monen muunkin, sillä Ravelryssa on hurjat 14 680 projektia tästä huivista! Siinä voisi puhua jo yhteishurmiosta.
Taannoin joku linkkasi Facebookin Neulonta-ryhmään Lanitium Ex Machinan nettikaupan. Se sai semmoisen suosion, että koko kauppa oli tovin jopa kaatuneena. Minä, mainosten helppo uhri, olin tietenkin ensimmäisten joukossa nettikaupassa ja sain tuotteet ostettua ennen lankaromahdusta (hehe). Vaikka nettikauppaanhan menin sillä asenteella, että "no, katsotaan nyt, miltä tarjonta näyttää". Pah, ei kukaan neuloja sano noin. Tervetuloa Matti takaisin kukkaroon. Siellähän sinä viihdyt.
Mitä: Värihurmio-huivi eli Veera Välimäen Color Affection (maksullinen ohje Ravelrysta)
Mistä: Lanitium Ex Machina BFL Sock Twist väreissä Golden Barley (keltainen) ja Destinations St. Petersburg (turkoosi) ja Silky BFL Sock värissä Eurydice (vaaleahko harmaa)
Miten: Pyöröpuikot 4,0
Miksi: Kauniiden lankojen viemänä
Ainoa miinus on, että olisin kaivannut tuohon yläreunan kireyteen jotakin vinkkiä. Siis, miten sen voi välttää. Liekö kiinni käsialastani vai mistä, mutta nyt nuo langanvaihdoskohdat väkisin vetää yläreunaa vähän kasaan. Tosin pingotuksella sai lähes ihmeitä aikaiseksi. Kuten aina. Muistaakseni jossakin Janina Kallion huivissa on ollut jokin vinkkiviitonen tällaisen varalle. Muistaako joku muukin?
Tässä oli taas minulle uusia asioita. Oppii se vanha koirakin uusia temppuja, vai kuinka? Huivin muoto on nerokas. Ensin neulotaan tuo puolikuun muotoinen, omassa huivissani harmaan ja keltaisen vuorotteluosio. Sen jälkeen otetaan kolmas väri, tässä turkoosi, mukaan ja lyhennettyjen kerrosten avulla tehdään alareunaan ikäänkuin reunaan nähden vinosti raitoja. Ja huivista tulee lopulta kuitenkin täysin symmetrinen, minä kun olen symmetristen asioiden ystävä. Pienet humanistiaivot olivat ihan ihmeissään.
Lanitium Ex Machinan käsinvärjäyksen tulokset ovat mykistävän kauniita. Ihan tosi, mykistävän. Minä kun kerin näitä lankoja kerille - ja varsinkin kun pääsin neulomaan - ihan huokailin ihastuksesta. Ja yritin jakaa ihastustani myös puolisolle, joka ei ehkä päässyt ihan niin hurmioon tästä kuin minä. No, se annettakoon anteeksi. Tämän kerran.
Lämpöisiä kevätpäiviä!
Toivoo neuloja, joka jatkaa (näköjään) villaisten neulomuksien kanssa, vaikka mittari kipuaakin jo lähelle kahtakymmentä.
.png)
