Ihanan harmaa

Mä tein neuletakin! Ihan ensimmäisen laatuaan. Ensimmäisen siis tästä neuletehtaasta. Ja varsin tyytyväinen olen.

Mitä:  Isabell Kraemerin Dexter-neuletakki (maksullinen ohje Ravelrysta)
Mistä: Svarta Fåret Ullgarn, hieman alle 300g 
Miten:  Pyöröpuikko 3,0 ja 3,5
Miksi: Omaan käyttöön


Tämä malli on  a i v a n ihana. Tiedän, viljelen paljon sanaa ihana (täällä blogissakin), mutta tämä on sitä sanan perimmäisessä tarkoituksessa. Harrastan harvoin saman ohjeen neulomista kaksi kertaa, jos ei lasketa tilaustöitä. Mutta tämä on ihan niin ihana, että tekisi mieli neuloa heti toinen samanlainen.  Ehkä eri värisenä, jos jopa kirkkaan värisenä?

Neule jäi inasen löysäksi. Onneksi pidän löysähköistä vaatteista ja tämä sopii jonon jatkoksi oikein mallikkaasti. No harm done here. Mitenköhän sitä oppisi, että oma käsiala on vähän löysempää kuin ohjeen mukainen ja puikkokoko pitäisi luultavasti olla hieman pienempi? Joo joo, mallitilkku...mutkun.




Villapaitoja olen neulonut aiemminkin ja olenkin aina sanonut, että niitä osaa tehdä vaikka aloittelija. Ihan tosi, suosittelen kokeilemaan. Neuletakit ovat jostain syystä jääneet tekemättä. Paitsi nyt. Nyt lähtee neuletakkitehdas käyntiin!

Eikä tässä mitään ongelmia ollutkaan, Isabell:n ohjeet ovat huikean hyvät ja selkeät. Kuitenkin ensimmäistä kertaa nappilistaa tehdessäni havahduin siihen, ettei se ehkä olekaan niin yksinkertaista kuin miltä saattaa näyttää. Tai ei se vaikea ole tehdä. Se on vaikea saada siistiksi. Nytkin yksi napinlävien väli jäi pisemmäksi kuin muut. Mutta olkoon, onpahan luonnetta tässä neuleessa sitten. 


Tuo helmineule sopii tähän kuin nenä päähän. Tuo pientä vivahdetta, muttei kuitenkaan vie huomiota liikaa. Ja sama helmineule-pätkä toistuu helmassa. Täydellistä.




Tarkimmat ehkä huomaa, että tässä neuleessa on myös vaatemerkki. Tai ompelumerkki, miten sen tahtoo sanoa. Tilasin niitä ennen joulua vaatimattomat 200kpl. Ettei heti lopu kesken. Tajusin sen ehkä vasta, kun pitelin merkkejä käsissäni, miten paljon niitä oikeasti on. Äkkiäkös sitä 200 neuletakkia tekee...eikun. 


Lanka on 100% lampaanvillaa. Kuinkas muutenkaan, villafaniksi kun tunnustaudun. Ja kuten yleensä, neule tuntui valmistuttuaan hieman karhealta. Vähän rupesi jo jännittämään, että voiko tätä pitää, mutta ah, kylvyn jälkeen se oli pehmeä kuin..no lampaanvilla kylvyn jälkeen on. 

Vielä kerran - i h a n a. 

Uuteen vuoteen

Minä se jätin pokalla välistä joulupäivitykset, välipäivien kuulumiset ja uuden vuoden kollaasit. Sillattein. Mutta taas jatkuu!

Voin kuitenkin sen verran sanoa, että on ollut muuten hyvä joululoma. Rentouttava, rakkaiden ihmisten täyteinen, hyvällä ruoalla maustettu ja ennen kaikkea - täynnä neulomista. Ihan tosi, en muista koska viimeksi olisin saanut näin paljon neuletöitä aikaiseksi - tai ainakin aloitettua - muutaman viikon aikana. Aloitetaan nyt näistä.


Mitä:  Uuden vuoden pipa (ohje täältä)
Mistä: Hjertegarn Exclusive Alpaca, n. 50g
Miten:  Pyöröpuikko 3,5 ja 4,0 
Miksi: Omaan päähän 


Olen tehnyt pipon samalla ohjeella ennenkin. Silloin tosin yksivuotiaalle. Nyt muutaman kymmenvuotta vanhemmalle itselleni. Mutta hyvä tuli nytkin! Ohjetta muokkasin ihan sen verran, että tein loppukavennukset hieman aikaisemmin. Tuli paniikki, että lanka loppuu kesken, jos teen ihan loppuun asti, vaikka sitä olisi ollut vielä toinenkin kerä. Mutta siitä toisesta kerästä voi tehdä vielä jotain muuta! Humanistin logiikka...

Oli miten oli, tämä pipa on hyvä juuri näin!


Ja tässä näkyy myös uusi huivini. Sen olen itse asiassa aloittanut jo aiemmin syksyllä. Piti keksiä sopiva neule viikon Espanjan työmatkalle, jossa tiesin istuvani paljon ensin lentokoneessa ja myöhemmin bussissa. Istumista tosin oli paljon, mutta tulipahan neulottua tätä jättimäistä huivia hyvät pätkät Espanjan pikku teillä. Ehkä siihen jäi pieni ripaus Espanjan tunnelmaa, qué?


Mitä:  Uuden vuoden huivi (ohje omasta päästä)
Mistä: Isager Alpaca 2
Miten:  Pyöröpuikko 4,5
Miksi: Omaan kaulaan


Etsin pitkään huiviohjetta, joka olisi tarpeeksi yksinkertainen, ettei siihen sen enempää tarvitsisi keskittyä. Halusin myös ehdottomasti paaaaaksut raidat. En löytänyt sellaista mistään. Keksin sitten itse. Kaikessa yksinkertaisuudessaan huivi on neulottu niskasta alaspäin, reunoissa ja keskellä tehty joka kierroksella langankierrot niin, että seuraavalla kierroksella neuleeseen muodostuu pieni reikärivi. Mukava pieni yksityiskohta.

Olen lukenut monista blogeista Isagerin lankojen hehkutusta. Ajattelin, että ehkä se on uutuudenviehätystä, ainakin täällä Keski-Suomessa se on ollut tämän viime (!) vuoden uusi juttu. Mutta ei, kyllä täytyy sanoa, että ainakin tämä Alpaca 2 on kaiken hehkutuksen arvoista. Liityn samaan Isager-lankojen fanijoukkoon muka-niin-kriittisestä asenteestani huolimatta. Hurahdin.



 Nämä värit ovat kyllä mun juttu, täydelliset. Ja tuo pehmeys. Harmi, kun sitä ei saa välitettyä internetin kautta. Toisaalta, se on sen arvoista, että se pitää kokea itse. Joko hehkutin tarpeeksi?


Ihanaa alkanutta vuotta kaikille lukijoille. Toivon teille käsitöiden täyteistä vuotta! 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Sisällön tarjoaa Blogger.